Perjantaina pääsin keräämään suppiksia. Aika oli rajattu omalta puoleltani, joten vikkelään syöksyttiin jo aika kylmään metsään. Ja olipa apajat. Sellaista en olekaan ennen nähnyt: suppiksia siellä ja täällä, melkein joka mättäällä! Alta aikayksikön keräsin melkein ämpärin
täyteen, ja sitten piti mennä. Ihana metsä! Ihanat suppikset! Tein niistä namnam-kastikkeen, ja lahjoitin osan siskolleni ja ystäväperheelle: olen saanut jo jonkin verran sieniä kuivattua talveksi, nyt nautin niitä kerättyäni vain tuoreina, ja lahjoitan pois ne, joita en itse ehdi tuoreena käyttää. Vielä on tälle syksylle tiedossa suppisretkiä..