Siskolle virkatut lapaset
Viime viikolla kävin sienessä tutun kanssa, joka haisteli autoni renkaita, ja totesi, että vasemman eturenkaan jarrupala tai mäntä on palanut kiinni. Ei kannata pitkää matkaa suunnitella, ennen kuin tekee asialle jotain. Otin yhteyttä meidän pastoriin (eli esimieheeni), joka oli luvannut auttaa dame in mistressii. Ja saatiin auto hänelle eilen. Hän tarkisti kaikki renkaat ja lisäsi öljyä. Mitään vikaa ei oikeastaan ollut. Oikea takarengas tai sen jarrupala, tai jotain, oli vähän .. kireällä? Jotain sieltä hän löysäsi. Mutta turvallisesti pääsen autollani matkustamaan. Suunnitteilla on viikon reissu vanhemmille, 250 km, lähtö ylihuomenna.
Käsittämätön virkkausinto jatkuu. Viimeksi olen virkannut yläasteella, näin muistelen. Nyt, yli 20 vuotta myöhemmin, alkoi terapia-virkkaus. Olen virkannut pipoja, nyt nämä ensimmäiset lapaset, toiset ovat jo tulossa, ison korin, pieniä enkeleitä, kaulaliinan ja hartiahuivin. Kaikki kuukaudessa. What’s going on? Levoton mieli ja levottomat kädet rauhoittuvat, kun väkertää näitä. Hauska lisä projektiin: sisko meni virkattu pipo päässä töihin, ja sai sieltä pipo-tilauksen työkaveriltaan. Katsotaan miten pitkään tämä intoni kestää, työkaverilleen lupasin pipon tehdä, ja veljeni on tehnyt myös tilauksen.
Merkinnät RSS-syötteenä